Vanhuus tulee pelkuruudessa

Se tunne, kun kiinnität ensimmäiseksi huomiota siihen, että ponisi näyttää likaiselta.

Onneksi se on vain sitä tummunutta karvaa. Tosin, ei se luistata minua siitä hommasta, että Penni todellakin kaipaisi perusteellista pesua. Tykkäsi se siitä tai ei. Ehkäpä kuitenkin kannattaa odotella edes hitusen lämpimämpiä kelejä. Vaikkei tuolla nyt kylmäkään enää ole. Eilen oli.

Kuvat ovat viime vuoden puolelta, koska nykyistä kuvamateriaalia ei toistaiseksi ole.

Perse penkkiin ne sanoi...

Eilen kapusin pitkästä aikaa ponin kyytiin ja tänään jalat kyllä kertovatkin siitä, ettei motivaatiota ole ollut. Penni oli kuitenkin todella kiva ratsastaa ja yllätyinkin miten kivasti se oli kuulolla! Vasen kierros meille on hankala, mutta nopeasti tuntui, että pohje meni läpi ja homma sujui. Venyttelyä kaivattaisiin silti. Poni tuntuu vähän rautakangelta, mutta enpä sanoisi muuta ratsastajastakaan.

Vähän pelko perseessä sitä tuolla kyllä menee, niin minä kuin Pennikin. Pelkäämme liukasta pohjaa ja kaatumista. En ymmärrä kun toiset vain antavat mennä. Jotenkin itsellä ei riitä kantti ja laukkaakin harrastin vain vähän, tosin sen vähän se tuntui aivan älyttömän hyvältä mennä! Olenkin miettinyt, että pelkäänkö minä ja poni luikahtaa aidan ali kun minä en uskalla pyytää ihan niin paljoa... Sitä on tullut vanhaksi, kun alkaa pelottaa erinnäiset asiat. Siitä olen varma.

Aikas pitkä askel.. vai mitäs sanotte?

Minulle olisi erävoitto jos uskaltautuisin vähän edes baanaamaan pellolle, mutta se sitten ei taas tunnu hyvältä ajatukselta siltä kannalta, että Pennihän nyt saattaa keksiä jotain. Eikä mua siinä mikään muu, mutta tippuminen aidattomalla alueella on jotenkin hirveä ajatus. Tiedän kyllä, että tuo nelijalkainen varmasti nauttisi siitä.. Kenties voitan itseni joku päivä.

Tosin se joku päivä saattaa olla liian myöhään jos nyt säätiedotuksia katsoo.

Mehän ei olla edes poistuttu maastolenkeille sitten syksyn. Musta on todellakin tullut totaali pelkuri. Tosin metsälenkki kuulostaa silti houkuttelevalta. Olis jotenkin omalla tavallaan mukavaa lähteä viettämään vähän ponin kanssa aikaa sinne. Se on terapiaa oikeasti. Mutta ehkä sekin jonain päivänä. Sitten kun asiat tuntuu hyvältä. Nautin kuitenkin suunnattomasti kenttätreenistäkin.

Onhan niissä kaikissa se oma jokin. Jos nyt edes säännöllistäisi sitä ratsastuksen harjoittamista. Ensiksi.

Luonnonrauhaa ja liian suuri ponin pää

Toivottavasti pääsisi tässä piakkoin kuvaamaan Penniäkin, nyt kun tuota lunta satoi ja maisemat ovat vähän kivemman näköisiä. Sitä ennen jaan teille kuitenkin näitä luontokuvia, jotka osa varmasti on nähnyt Instagramin (@JNV.photo) kauttakin. Pennistä nyt kuitenkin saa aika mukavia kuvia tähän aikaan vuodesta kun se ei vielä näytä kuoriutuvan munan kuoresta. Meinaan vain, että kun se karva alkaa tummumaan varmasti taas kevään mittaan, niin minusta se näyttää ainakin vähän kuoriutuneelta tipuselta.

Muutenhan meillä menee ihan hyvin. Treenit ovat jääneet edelleen niiden kelien takia, mutta kenties tästä pikku hiljaa pääsisi tekemäänkin jotakin! Eilisen tunnin tosin jouduin jättämään kipeyden vuoksi, mutta jos tänään uskaltautuisi tallille kokeilemaan Pennin uusia suitsia. Kyllä, ostin sille jälleen uudet suitset, mutta älkää huoliko; olen edellisiä kyllä myynytkin.

Suitset ovat Premiera merkkiset, todella kauniit koulusuitset. Tai koulusuitsiksi niitä itse kutsuisin, koska niissä on pyöristetyt nahkahihnat. Leukahihnaa noissa suitsissa ei ole, mutta mullahan on omasta takaa jo PS of Swedenin leukahihna, jonka saa kiinni sitten tarvittaessa. Ainoa asia mikä itseäni nyt juuri huolettaa on, että suitset ovat cob kokoa ja silmääni ne näyttävät aika pieneltä. Saa siis nähdä menevätkö ne Pennin päähän. Jos eivät, täytynee koittaa sitten myydä ne ja ostaa ne full kokoiset tilalle.

Suosittelen kaikille, että hankkikaa sellainen hevosen pää, johon ei tarvitse kokoa aina arpoa. Tai mittailla armottomasti. Minä en ainakaan jaksa mittanauhan kanssa pelleillä.

Mutta niistä kenties enemmän illemmalla. Jollei nyt käy oikeasti niin, että ponin pää onkin liian suuri.

Mutta kertokaahan toki mielipiteenne näihin kuviin! Niitä on aina mukava kuulla!