Sivut

27. tammikuuta 2016

Varusteratsastusta

Mä vihaan talvea. Jälleen. Astetta enemmän. Siksi mä olenkin varusteratsastellut sisällä koneen ääressä ja pohtinut pääni totaalisesti puhki, millainen kuolain olis hyvä Pennille. Löysin monia, joita vois kokeilla. Harmi, etten löytänyt samalla seteleitä läjässä. Hienot kuolaimet maksaa. Hienot ponit maksaa. Mihinkäs muuhun se raha onkaan tehty kuin poniin?

Nuo kolmipalat mitkä meillä nyt ovat, eivät tunnu oikeilta Pennin suuhun, joten kokeillaan tänään oliivikolmipalaa ja tilasin sylinterikuolaimen testiin. Toivoisin, että tuo sylinterimalli voisi olla hyvä, ainakin kehuja kyseinen kuolain on paljon saanut. Senpä näkee vasta sitten kun kuolain on ponin suussa. Itse en vain jaksaisi enää pohtia kyseistä asiaa. Sovitaanko, että se on hyvä?

Ja sitten mä kuitenkin kuolaimien katselun lomassa menin ja tilasin Dyonin ihanat suitset. Pohdin kyllä pitkään muutaman vaihtoehdon välillä (siis kyllä, Pennihän tarvii uudet suitset..) ja päädyin sitten Dyonin Working -suitsiin. Ihastuin erilaiseen poskihihnaan ja niskahihnan leveyteen. Kieltämättä ne on ihanat ja kokeillessani niitä, ne oikein loksahtivat ponin päähän. Yllätyin, että voivatko suitset edes olla noin mukavan näköiset. Saisinkohan mäkin tollaset jostain?

Dementikkona en ottanut ponista vielä kuvia suitsien kanssa, mutta eiköhän niitä tule ihan tarpeeksi myöhemminkin.

Juoksutin Pennin eilen uusien suitsien kanssa ja aluksi sitä ilmeisesti kummastutti outo leukahihna. Kieltämättä se heilui vähän hassunnäköisesti, mutta eiköhän se siitä. Toisaalta harmi, ettei sitä saa irti. Pennin mielestä oli muutenkin ihan jostain syvältä joutua juoksemaan satulan kanssa ja yhteistyö tuntui olemattomalta. Kyllähän se toimi, mutta olisi se voinut toimia paremminkin. Kerran se rynnisti melkein kohti ja muutaman kerran viskeli päätään niin, että oli totaalinen piteleminen ettei liina lähde käsistä.


Viedessäni ponia takaisin tarhaan se jäi taas rapsuteltavaksi portille, vaikka toiseen tarhaan oli tullut uusi kaveri. Pennistä on mitä ilmeisimmin tullut pihaton pomo, sillä edellinen johtaja poistui toiseen tarhaan. Vaikuttaa ainakin pitävän arvonimestään. Ja vaikka se laiskanpulskea onkin niin kyllä siellä rallitetaankin, Penni mukana!


Nythän me vain odotetaan, että millaiseksi nämä kelit muuttuvat. Saatiin jo vähän tarjousta maneesille lähtöön, mutta tiedän vallan hyvin Pennin asenteen traileria kohtaan. Saa nähdä siis vielä mitä tuleman pitää.

Koska siis... enhän mäkään ole käynyt maneesissa kuin kaksi kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti