Sivut

28. maaliskuuta 2018

Harjoituskisat tekee mestarin

Lauantaina 24.3. tehtiin yllätysreissu Mäntsälän ratsutilalla järjestettäviin harjoitusestekisoihin. Koko hommahan sai alkunsa ihan vain siitä, että sain tarjouksen kyydistä paikan päälle, eikä tuollaisesta tilaisuudesta vain kyennyt kieltäytymään. Varsinkaan niiden viimeisten hyppelyiden jälkeen. Viime viikon suunnitelmaan siis kuului lähinnä turpansa pitäminen ummessa ponilta. Trailerista.

Ei me sen enempää treenattu, koska lahjattomathan treenaa, joten annoin itselleni anteeksi laiskuuteni ratsastamiseen. Ei kerrota, etten ratsastanut Penniä kisojen alle ollenkaan. Löytyisi ainakin energiaa kun ei turhia liikuttele menemään vai miten se meni. Enkä tarvitse sen suurempia neuvoja, tiedän kyllä hyvin, että olisihan se varmasti kannattanut.

 Pennin oma lainakarsina

Lauantai kuitenkin koitti nopeammin kuin uskoinkaan. Kisat alkoivat onneksi vasta yhdentoista pintaan, joten ihan kuudelta ei tarvinnut herätä. Tai olisi tarvinnut, mutta heräsin kuitenkin, koska aikaa piti varata enemmän lastaamiseen kuin itse kisoihin. Raappasin Pennistä irti karvoja hullunlailla, jotta se näyttäisi edes vähän vähemmän mammutin sukulaiselta.

Pujotin meidän mukamas-niin-kisariimun päähän ja sitten alkoi se päivän kohokohta. Lastaaminen puolen vuoden jälkeen. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä totean, että menihän se nelijalkainen sinne jopa ihan mukavasti. Jollei yhtä karkaamista lasketa.

Paikan päällä minä olin se, joka oli enemmän kuin hukassa. Trailerikuskini joutui jopa tulla sanomaan, että pitäisi varmaan se rata olla kävelemässä ja sen sellaista pientä. Siitä ehkä tajusi sen, etten ole estekisoissa ollut. Muuta kuin kamera kädessä muutamia kertoja.

Tohelo. Ja tosi torvelo kaksjalkanen.

Päästiin kuitenkin kunnialla verkkaan saakka loppupeleissä. Ei oltu edes ainoita koulusatulalla hyppääviä. Mainitsemisen arvoinen asia. Penniä jännitti aluksi kamalasti maneesi, jälleen, mutta onneksi meillä oli tukea ja turvaa muista verkkaajaratsukoista. Penni jopa suostui ensimmäisen yrittämän jälkeen menemään katsojapäätyynkin vikuroimatta. Aikamoinen saavutus.


Ainoa huono puoli maneesissa oli sen katolta tippuvat lumet, joita tottakai piti kuunnella ja vähän säpsähdellä. Samaten ensimmäinen verkkaeste oli täysin hyväksymättömissä. Liian kirkas punavalkoinen puomikasa. Muutaman epäröivän hypyn jälkeen homma alkoi kuitenkin pelittää ihan mukavasti ja minustakin tuntui, että voitaisiin jopa selvitä maaliin saakka.

Se, miten rata meni on teille laitettu videolle, joten sen enempää en edes halua alkaa kommentoimaan. Paitsi sen, että poni otti kivat ritolat ensimmäiseltä esteeltä, yritti jotakin rodeotapaista toisen esteen jälkeen ja kutosesteellä katolta tippui juuri lunta, jonka seurauksena meidän keskittyminen vähän katosi ja Penni teki stopin.

Maaliin silti päästiin neljällä virhepisteellä! Voitimme itsemme, minä muistin radan ja poni suoritti oikein kauniisti. Saatiin kehuja monelta osapuolelta ja parasta oli saada sitä trailerikuskilta. Menomme näytti kuulemma tosi hyvältä! Käsittämättömän ihanaa kuulla.

Tuloslistallahan me oltiin jälleen ne ensimmäiset väärästä päästä. Se listan paikka on aina meille varattuna.

Parasta tässä on silti se, että jälleen kerran tähän yli kahteen ja puoleen vuoteen mahtuu yksi hieno voitto vain meille kahdelle!



6 kommenttia:

  1. Oo sehän meni tosi hienosti! Meidän kotitallilla olisi ensi kuun lopussa estekisat, nyt harkitsen meneväni sinne Viggolla...Mä oon viimeksi ollut estekisoissa n. 10 vuotta sitten, ja Viggo ei ikinä, joten ristikkoluokkakin jännittää :D Ja ei olla juuri lainkaan hypitty. Katsotaan uskallanko mennä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin jännitin tuota 50-60cm ihan hurjasti vaikka poni voisi noista kävelläkin yli :D kannattaa mennä kokeilemaan! Mukavaa vaihtelua ja lisää kokemusta teille :)

      Poista
  2. Vautsi, oon ylpee teistä, kun rohkenitte kisaamaan esteillä! Teidän meno näyttää kyllä hyvältä ja näen teidät kyllä vielä tulevaisuudessakin esteradoilla, jos ei hakemassa menestystä, niin ainakin hyvää kisa- ja lastauskokemusta. Tämä oli kuitenkin oikein kiva postaus ja video, tykkäsin!

    elaimetsydammessa.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa että pidit :) kyllä tälläisiä päähänpistoja mielellään tekee ponin pään virkistykseksi! Meillä oli niin hauskaa!

      Poista
  3. Ei jukra et menitte hienosti, hyvä te! Tossa ekassa karsinakuvassa en ois tunnistanu Penniä, on iha eri näkönen:) pitäiskö munkin ehkä ryhdistäytyä ja käydä jotku harkkarit vetäsemäs naapuritallil:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakaan tossa kuvassa Penni ei näytä iteltään, samaa sanoi poikaystäväni :D olen koittanut miettiä miksi, mutta en ole löytänyt vaatausta :D mutta kyllä kannattaa, oikeasti mukavaa kokemusta ja minulle oli ainakin kiva päästä näkemään tuo estepuolem toimintamalli ratsastajan näkökulmasta. Toki vähän erlainen meidän järjestely kun saatiin lainakarsina mutta kuitenkin. Ja pääasiahan näissä on että olis hauskaa :D

      Poista