Sivut

30. toukokuuta 2016

Kaviollinen rautakanki




Jumpattiin eilen vähän kavalettiharjoituksilla kun poni on kuin mikäkin rautakanki. Silti Penni on yrittänyt täysillä olla ratsastettaessa mukana ja syy tähän on toki varmasti se, ettei meitä ole kukaan töllännyt. Jostain syystä laukka on kuitenkin kamalan nelitahtista.. Liittyy ehkäpä jäykkyyteen?

Ollaan yritetty ahkeroida ratsastuksen suhteen nyt ja tänäänkin olisi tarkoitus jumppailla enemmän. Saa nähdä miten yhteistyö pelittää! Me nyt ei kuitenkaan enää jumitella niin paljoa, vaan sain lauantaina jumalattoman pukin kesken laukkapätkän. Se jos joku oli kummallinen yhdistelmä tältä yksilöltä! Olisipa vaan joku ollut näkemässä, oli varmasti hieno perälento.

Koska mua ei enää kiinnostais, jään tähän.



Penni osaa koskea käskystä!


Tuossa yksi päivä istuskelin ponin kanssa tallin käytävällä (ei, poni ei sentään istunut), mietin itsekseni kuinka onnellinen voikaan olla. Totesin Pennille ääneen, että kuinka hieno se on ja kuinka ihanaksi persoonaksi se on muuttunut siitä mitä oli. Jouduin itselleni taas muistuttamaan, että niin... Se on mun ihan ikioma ja mä olen siitä täysin vastuussa. Sen elämä on mun käsissä.

Ja mun elämä on kyllä vähän sen kavioissa.

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Nämä ovat vain kännykkälaatuisia kuvia joten eipä näissä kamalasti kehumista.. :D Kiitos silti :)

      Poista
  2. Jälleen ihana postaus ja ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa että tälläiset postaukset miellyttävät :)

      Poista