2. lokakuuta 2017

Maailma muuttuu heittäytymällä

Lokakuu. Totaalinen syksy on saavuttanut meidät ja energiaa riittää kylmyyden takia. Pennillä. Minä puolestani lasken vain kuukausia ensi kesään ja toivon suurella sydämellä, että se kesä myös silloin viitsisi tulla tännekin. Syksyinen maisema on silti taas niin mahtavaa katseltavaa ja omalla tavallaan tästäkin nauttii. Ruska ja sen väriloisto ovat niin loistavaa kuvattavaa, että jos nyt saisi aikaiseksi kuvata Penniäkin ihan oikeasti joku päivä. En ole sitä harrastanut hetkeen.


Olen elänyt blogin puolella hiljaisuudessa ja oikeastaan tulin juurikin tästä asiasta tänne kirjoittamaankin. Toiset varmasti tietävät sen tilanteen kun elämässä on oikeasti vihdoin sisältöä ja elämä tuntuu elämisen arvoiselta; vielä enemmän mitä se pari kuukautta sitten tuntui. Minun elämäni on kuljettanut minut johonkin, mihin en olisi uskonut ikinä. Olen onnellinen.

Ja voin sanoa sen vilpittömästi hymyillen, tarkoittaen sitä.

"Täytyy antaa kaikkensa, jos haluu kylpee onnessa."

Arkielämäni on muuttunut totaalisesti kuukaudessa, enkä ole niin jumiutunut ponin kaavoihin. En ota liikaa enää stressiä Pennistä ja sen asioista, vaikka tällä hetkellä on taas menossa satulaprokkis. Että kiitos vaan kadonneet kilot. Minä kun luulin ostaneeni satulan, joka menee monta vuotta. Pyhpah, liian leveä. Mutta voitte vain kuvitella kuin ihanaa on sanoa, että se satula on liian leveä. Olen myymässä myös yleissatulaa pois, koska todennäköisesti tulevat hypyt voidaan suorittaa koulusatulalla jos oikeasti haluaa.

Meistä tuli se truu dressageratsukko, mitä en olis uskonut. Nyt uskon.


Meillä ei ole tällä hetkellä mitään suurempia tavoitteita, me vain mennään, ollaan ja nautitaan tekemisestä. Käydään viikottain ratsastustunnilla ihan vain siksi, että kyllä mä haluan oikeasti silti kehittyä ja päästä eteenpäin. Katsotaan niitä muita juttuja sitten jos sen aika vielä tulee. Ehkä ensi kesänä.

Elän kiireisenä ihmisenä; käyn töissä, hoidan ponin ja ajelen kahden kodin välillä. Siihen väliin vielä kaikki "ylimääräinen". Etsin kovasti uutta työpaikkaa, elän veloiksi koska tein suuren päätöksen elämässä ja hankin ihan ensimmäisen oman auton. Olen niin helvetin aikuinen. Ja se on syy siihen, miksen ole kirjoittanut. Kun en edes koe olevan mitään kirjoittamisen arvoista. Elämä rullaa päivä kerrallaan. On suuria suunnitelmia. On unelmia.


Enkä olisi pari kuukautta sitten uskonut kirjoittavani, että jätän tämän blogin hetkeksi. Jatkan Instagramin puolella kyllä Pennin arjen jakamista, eikä me kokonaan kadota. Otetaan pieni tauko, katsotaan mitä tuleman pitää tämän suhteen. Katsotaan kykenenkö olemaan kirjoittamatta, koska kirjoittaminen on ollut suurta nautintoa ja pidän ihan älyttömästi tästä hommasta nyt kun sain itseni taas kirjoittamaan. Onneksi muuallekin voi kirjoittaa.

Toivotan kaikille oikein hyvää syksyn jatkoa, joulukin on ihan kohta ovella.

Minä kiitän teitä tähän asti. Kaikkia, jotka ovat jaksaneet kommentoida ja lukea tekstejä.

Nöyrä ja syvä kumarrus.

10 kommenttia:

  1. Voi että! Ymmärrän tietenkin syysi kirjoitustaukoon, mutta silti tulee ikävä lukea teistä! Täytyy vain sitten IG:n puolella seurata :) Kivaa että sulla menee noin hyvin, oikein hyvää syksyä teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista :) Kyllä mä uskon, että meistä kuullaan täälläkin vielä. Epäilen jättäväni täysin tätä hommaa; nyt se vain tuntuu hyvältä.

      Ihanaa syksyä sullekin :)

      Poista
  2. Kirjoittamisen pitäisi olla aina kivaa ja vapaaehtoista, ei pakkopullaa. Joten mä luulen että tää on ihan ajankohtanen ja oikee päätös. Ja voithan sä just tulla vaikka heti huomenna kirjottaa jos siltä tuntuu😂
    Mutta ihana että näytte vielä instagramin puolella❤
    Ihanaa syksyä sulle, ja Pennille paljon rapsutuksia. Mä yritän ehtii tässä lähiviikkoina tulla kuvailee teitä!
    -Iida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En koe et kirjottamisesta olis koskaan tullu pakkopullaa, on vaan ongelma kirjoittaa kun ei oikein tiedä mistä kirjoittaisi :D Ja se syy miksi alunperin blogin perustin, on vähän kadonnut. Ehkä mun täytyy saada taas asiat kasaan blogin osalta; mikä on sen tavote jne.

      Pennille vien rapsutukset ja jees katsellaan sitä kuvaamista! :)

      Poista
  3. Ensiksi, taidan olla samoilla linjoilla kanssasi. Ettei kirjoittamisen aihetta yksin kertaisesti löydy. Ainakaan Ypäjän ensimmäiseltä vuodelta. :/ Eli ymmärrän täysin tämän tauon syyn. Kiitos että olet silti jaksanut piristää ihmisten päivää näillä postauksilla!

    Toiseksi, olen jo instagramin puolella ihastellut näitä kuvia ja ovat kuules ihan mahtavia otoksia! Pakko sanoa, että inspiroiduin itsekin yökuvailuista ja siitä kiitos sinun :) Taas on yksi kuvailunaihe lisää!

    Hyvää jatkoa, jään ilomielin seuraamaan instagramin kautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus elämä vain on niin tylsää oravanpyörää että kirjoittaminen ei ole aiheellista :D Ihanaa, että päätöstäni kuitenkin ymmärretään!

      Kiitos ihan hurjasti kehuista! On kiva inspiroida muita, mäkin pääsin makuun oikeastaan vasta nyt, en mä ennen edes osannut kuvata tähtiä :D Siitä kiitos ihanalle ihmiselle..

      Tavataan Instan puolella ;) Hyvää syksyn jatkoa sinulle :)

      Poista
  4. Voi että! Ymmärrän syysi taukoon, aina vaan ei ole aiheita kirjoittaa blogiin, eikä väkisin kannata kirjoittaa.
    Kiva kuitenkin, että instaan päivittelet teidän kuulumisia. Mukavaa syksyä sulle ja Pennille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että instassa seuraaminen kuitenkin kiinnostaa! Enköhän mä sinne pysty päivittämään kuitenkin samoja asioita kuin tännekin :)

      Kiitos ja samoin henkilökohtaisesti sinullekin hyvää syksyä! :)

      Poista
  5. Äh, ei tee mieli alkaa puhelimella näpyttelemään, mutta enpä nyt sitten pystynyt sulkemaan välilehteä kommentoimatta. On ollut huikeaa seurata teidän tarinaa, tästä blogista on kehkeytynyt ehdottomasti yksi suosikeistani. Mutta jos aikaa tai aiheita bloggaamiseen ei ole, sitä ei ole fiksua jatkaa. Nähdään taas, toivottavasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän me nähdä, edes jotenkin näissä merkeissä ;) Ihanaa kuulla, että blogi on ollut suosikeita, on kyllä tavallaan inhottavaa laittaa tämä tauolle, mutta ei ole ideaalista pitää lukijoitakaan epätietoisuudessa, että ollaanko hengissä vai ei. Ja oikeastaan sain vain itselleni tässä mielenrauhan kun ilmoitan, että olen nyt hetken pohtimatta tätä blogia.

      Kiitos vielä kommentista! Hyvä kun jaksoit näpyttää :)

      Poista