14. kesäkuuta 2016

Kavioilla kattoon ja hypyillä hiekkaan

Viikonloppuna tehtiin enemmän kuin tarpeeksi töitä ja oivallettiin ihan uusia ulottuvuuksia työskentelyssä. Löydettiin ihan selänkin lihakset, vaikka ratsastaja taisi oivaltaa enemmän pyöreydestä kuin poni. Hommailtiin paljon ympyrällä, mutta eipä tee pahaa tuolle rautakangelle ja oikeasti elukka alkoi vetristymään. Fiilis oli mitä mainioin treenin jälkeen ja motivaatio katossa. 

Kaviotkin tosin välillä kävivät siellä.




Pennillä on laukka selkeästi kaikista paras askellaji. Käynti on se pahin jumitus askellaji, siitä on helpoin alkaa kettuilemaan, vaikka laukasta toki on myös mukava heittää noita pukkeja. Ravi on aluksi aina tosi jäykkää ennen kuin poni alkaa lämmetä. Laukassa Penniä on myös helpoin ratsastaa eteenpäin ja näin ollen myös alas.

Juurikin tuolloin perjantaina ponilta tosin myös irtosi tosi hyviä pätkiä raviakin! Pennille tuntuu olevan kauhean hankala mennä kun istuu ravissa, joten olen tyytynyt keventelemään ihan ponin takia. Tosin välillä otin pätkiä harjoitusravissakin. Huomasin muuten myös, että saappailla ratsastettaessa jalustimet ei lähde niin helposti jalasta, eikä mun jalka mene ihan mihin sattuu. Jännä.


 Harjoteltiin PiffiPaffiakin!
Oispa harjoteltukin...




Perjantain väännön jälkeen meille kelpasi lauantaina paremmin kuin hyvin kunnon hyppelyt! Hyppelyistä saatte nauttia ihan videon muodossa, joka löytyy alta. Valittelen jo valmiiksi, että laatu ei ole kehuttava, eikä videon muokkaustaidot ole mikään vahvuuslajini. Halusin kuitenkin jotain vähän erilaisempaa. Hypyt kuitenkin onnistuivat ihan hyvin, vaikka Penni olisi saanut olla reippaampi ja vauhdin myötä hypytkin olisivat parantuneet.

Me siis harjoitellaan todellakin vielä tota eteenpäinpyrkimystä. Samaten askeleiden asettaminen on vähän hakusessa ja poni hyppää varsinkin innostuessaan jumalattoman kaukaa. Enemmän harjoittelua pienemmillä hypyillä ja askeleen väleillä. Kenties kavalettitreeni ei tekis pahaa. Taitaa ratsastajaa vaan enemmän kyrsiä ne pikkuset esteet. Ne kun tuntuu niin onnettomilta.


Sunnuntaina me kokeiltiin ihan uutta asiaa, ohjasajoa! Penni meni jälleen kuin vanha tekijä ja alkoi löytymään kyllä ihan mahtavaa liikettä! Maanantain juoksutuksessa ilmenikin pientä jumitusta, joten kaiketi poni oli todellakin tehnyt kunnon duunia. Tätä täytyy harrastaa uudestaan, sillä olihan se aika mahti fiilis saada poni toimimaan maasta kuin olisi selässä istunut. Pennikin tuntui tykkäävän, vaikka oltiinkin aluksi vähän hakusessa asian suhteen. Uudet asiat on kyllä ihan kivoja, vaikka mulla olikin vähän ennakkoluuloja tätä juttua kohtaan.. Kannatti kuitenkin testata!

Samana päivänä päätin leikkiä vikeltäjää ja hypätä ilman kenkiä ponin selkään. Tarkoituksena oli kokeilla seistä Pennin selässä ja tavoite todellakin saavutettiin! Kokeilin seisomista kolme kertaa, eikä tamma sanonut oikeastaan mitään! Vähän se aluksi jännitti, mutta viimeinen kerta sujui jo ihan kuin oltais ennenkin moista tehty.


Pakko todeta, että en vain voi ymmärtää miten viilipytty tuo nelijalkainen voi olla! Mikään ei tunnu olevan sille liian suuri ongelma, eikä sitä pysty totuttamaan mihinkään, koska kaikki on sille ihan okei. Aina.

Tänäänkin me käytiin ensimmäistä kertaa ikinä ihan kahdestaan maastossa ja laukattiin menemään ihan onnessaan. Mun hymy oli varmasti korvissa ja ponin korvat pilvissä. Mennään siis joskus uudestaankin! Parasta oli, ettei kenenkään hanuri hidastanut tai kukaan huutanut perässä, että voisittekste hidastaa.. Poni tosin totesi moneen otteeseen, että mennään nyt ku mahis on! Malttoi se kuitenkin aika nätisti silti mennä käyntiäkin, ihan pitkin ohjin jopa.

Lyhykäisesti pakko herkistelläkin, että on tuo otus vaan niin täydellinen. Oon niin onnellinen sen kanssa, että en todellakaan pystyisi vaihtamaan näitä hetkiä mihinkään. Onneksi ei edes tarvitse.

Perkeleen poni. Paras poni.


6 kommenttia:

  1. Voi ei noita Pennin pukkeja. 😂 Ja tuo yksi hyppy...Sun täytyy olla tosi taitava ratsastaja, että pysyit kyydissä! 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Penni onneks pysähty ton hypyn jälkeen, joten ehkä siinä syy miksi kyydissä pysyin :D ja tuuria vähän mukana kanssa :D

      Poista
  2. Onse kyl nii hienoa nähä kui paljo penni on muuttunut siitä kun se oli vielä niittiksessä ! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että jonkun muunkin silmään näkyy kehitystä! :) Mä muuten olisin hirveen kiinnostunu kuulemaan Pennin niittis ajoista enemmänkin jos jotakin vaan innostais kertoa!

      Mulle voi laittaa sähköpostia (janita.vuori@hotmail.com) tai miksei Facebookin kautta Pennin omalle sivulle yksityisviestiä! Linkin facesivulle löytää oikeasta reunasta, Pennin lyhyen esittelyn alta!

      Poista
  3. Voi hitsi noi Pennin pukit on niin sulosia<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ei se ainakaa mitään kamalia megapukkeja heitä, mutta ei tarvis sulosiakaan peränheittoja välttämättä harrastaa :D

      Poista