8. kesäkuuta 2016

Pelkäämätön peräkärryponi

Pennillä oli eilen rentoilupäivä Pekka Kannuksen hoidossa! Mies totesi jo muutaman sekunnin katselun jälkeen, että poni on todella jumissa. Kyllähän minä sen tiesin... Ei sillä ole kuin fysioterapeutti käynyt talvella ja sekin tosiaan lumen aikaan. Hyvin tuo sai ponia kuitenkin auki ja totesi itsekin, että yllättävän helposti lihakset lähtivät aukeamaan! Toista kertaa siis odotellessa!



Tänään pääsenkin sitten nauttimaan pelkästä kävelemisestä Pennin kanssa ja ihan luvan kanssa. Kengitys meillä on tiedossa, koska kengätkin alkaa olemaan aika finaalissa. Rahaa palaa enemmän kuin laki sallii, mutta mitäpä ei tekisi ponin eteen. Ostelin eilen Horzeltakin sille uuden satulahuovan ja raipan. Raippa ehkä enemmänkin ihan itselleni.



Ratsasteltiin sunnuntaina sileällä ja poni tuntui tosi mukavalle, vaikkakin ulkomuoto ei näytä minusta niin hyvältä. Penni tuntui paremmalta miltä näytti siis! Laukka on alkanut pyörimään taas paremmin ja odotan vain innolla seuraavaa ratsastuskertaa kun lihakset ovat vähän enemmän auki. Toivon ainakin, että se vaikuttaa ja pukittelukin vähenisi. Toivossa on hyvä elää.




Leikiteltiin myös kärryjen kanssa, kun olisin halunnut järkyttää Pennin laittamalla ne sen perään. Penni ei kuitenkaan pelännyt vaan oli ihan tyynenrauhallinen, ihan kuin hommaa olisi joskus harrastettukin. Kyllä siitä peräkärryponi tulee vielä, Ressu vetäköön kärryt ja Penni juoskoon perässä!
Samalla kerralla otettiin hapsuharjanvarsi käyttöön ja laitettiin tamma menemään sen ali; ongelmitta. Päätin sitten päättömästi nousta selkään ja ottaa hapsun mukaan, siltikään poni ei liikahtanutkaan vaan tyytyväisenä koisasi auringossa.


Voisi se sitten olla rohkea ja tallustaa maastossakin. Pelkäämättä kiviä. Yksin.

6 kommenttia:

  1. On se Penni vaan ihan superkaunis poni, ei voi kuin ihailla! Vautsi, miten ihania kuvia:)

    pollenkirjakarsina.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Penni on :) välillä sitä ihailee itsekin miten nätti yksilö se on :D

      Poista