Massapostaus: Onko jotakin jäänyt hampaan koloon?

Koitetaan nyt pistää sitten kuitenkin kasaan jotakin erikoisempaa! Lukijoita on tullut tosiaan nyt täyteen se huimat 50, joita en ikinä olisi uskonut tänne saavan! Kiitos hurjasti teille, ja myös teille jotka luette blogia anonyymisti tai kenties olette vahingossa tänne eksyneet!

Haluan ennen varsinaista postauksen aihetta kertoa kuitenkin teille, että eilen koettiin ihan jumalaton onnistumisen tunne ja nyt me halutaan koulusatula... Testattiin kaveriponin koulusatulaa ja todettiin se ihan loistavaksi peliksi. Ratsastaja on nyt vankasti sitä mieltä, että tollanen on pakko hankkia. Ponikin liikkui ihan eri tavalla! Otti jopa laukkaspurtit. Ja vähän yritti hyppiä pystyyn.

Perkeleen Penni. Toivottavasti se ei oikeasti ota taas tavakseen tuota pystyyn hyppimistä...

Vaikka kyseessä nyt onkin muutaman sentin loikka yläilmoihin niin siitähän ne ongelmat monesti lähtee; pienistä asioista. On se jännä, että toisella on oikeasti energiaa, mutta käyttää sen ihmeellisyyksiin. Miksei sitä voi vaan käyttää siihen, että liikkuu eteen?

Tosin, olishan se mun osalta ihan liian helppoa.

Kuvat ajalta ennen lunta.

Mutta sen pidemmittä puheitta antakaahan tulla...

Mitä haluaisit tietää meistä? Onko jotakin jäänyt hampaan koloon?

Nyt saatte luvan kysellä! Aihe vapaa. Vastaan oman mielen mukaan kysymyksiinne.

Mitä enemmän kysymyksiä, sitä enemmän mahtavia vastauksia!

Aikaa kysymysten laittoon on määrittelemätön aika. Kenties viikko tai pari, pääasia on että on mihin vastata!

Puolinastarenkaat

Ja sitten se talvi taas yllätti suomalaisen. Piti yhtäkkiä ollakin varautunut valkoiseen töhnään ja ponille piti kiireesti kiertää hokit kenkiin. Hokkejapa ei sitten löytynyt, kiitos kaverille (Nealle, joka taas ratsastuskuvatkin on ottanut) kun saimme heiltä puolet. Onneksi vain kahdeksan hokkia, kantahokeilla pitää pärjätä vielä. Kieltämättä en odottanut tällaista, mutta mikäpäs siinä... Illat ainakin vaikuttavat valoisemmilta kuin aikaisemmin.

Ollaan nyt Pennin kanssa otettu oikeasti tosissaan tämä talvitreenailu ja odotan vain sitä päivää kun totean, että nyt me pidetään totaalinen loma. Se hetki voi meinaan tulla ihan koska vain. Nyt kuitenkin tuntuu, että poni on suht jees ratsastaa. Tosin se hirveästi varoo askeliaan. Tänään, niin kuin kuvistakin voi päätellä, oli askel hyvin lennokas.

Vermoponi -07

Tässä siis tää vermokuva.

Se menee oikeesti eteen!?

Penni on tuntunut viikon aikana jotenkin vähän laahustavalta, mutta tänään kyllä ajatus tuosta kaikkosi aika piakkoin. Ehkä se on ollut vain jumissa tai väsynyt. Puskee se vieläkin mun pohkeita vastaan aika mukavasti, mutta ihan sama, se liikku tänään ihan itse eteen. Halusi jopa laukata vaan! Onko tää sitä kuuluisaa pakkasenergiaa? Kiitos pakkasherralle, voisin ottaa sitä vähän lisää vielä!

Sarjatulta

Pennillä on kuitenkin toi peräpää alkanut aika lennokkaaksi ja eilisen illan ratsastukselta meinasin jopa ihan tipahtaa. Kaksi megapukkia peräkkäin ja kaulasta kiinni. En onneksi tippunut, olis saanut poni erävoiton ja arvatkaa vaa kuka olis nauranu.... No se poni, tottakai. Pukittelun jälkeen poni liikkui taas oikein mallikkaasti. Tänään mua puolestaan vain nauratti selässä sen nolot yritykset olla tosi kova tamma. Ihme wanna-be-kenguru. Pussi vaan puuttuu.

Tähän joku hillitön kuvateksti. Hämmennys on ponilla jokseenkin suurehko.

Japoleon ja sen hurja poni

Nyt me odotellaan oikeastaan vain enemmän sitä lunta. Ei missään nimessä nyt enää mitään lämpökelejä, ettei tuu kauhean märät kelit. Talvi tuli, joten pysyköön täällä. Mammutin karvan omaava ponikin haluaisi sen lumen pidettävän maassa, se on meinaan tosi hyvää syötävää. Syksyn viimeisten lehtien kera, nomskis.

Ihmettelen suuresti tätä kuvaa. Ratsastaja hymyilee.

Penni on saanut nyt jopa välillä kaksi kolttua niskaansa yöksi. Tuo jumalaton teddyturkkisuus aiheuttaa järkyttävää hikoilua, joten ei ole oikein muu auttanut kuin heittää fleece selkään ja päälle vuoreton sadeloimi. Toivottavasti tällaisella varustuksella pärjää, koska musta ei todellakaan ole tulossa mitään loimittajaa. En klippaa sitä, ei kannata edes ehdottaa.

Tää on taas jotain korkeen koulun liikkeitä. Ihan pakko olla.

Venyyyyvä askel!

Pihattoponia ei klipata. Oli se kuinka mammutti vain.

Ja villiponin harjaankaan ei kosketa. Sitä kun niin kovasti kaikki haluaisi.

 "Jos saataisiin se viiskymmentä lukijaa täyteen niin otetaanko kysymyspostaus?

Onko teillä kysyttävää? Haluatteko tietää jotain erikoista?

Jos ette, ehdottakaa jotakin muuta!

T.Penni"