12. toukokuuta 2017

Ravia vasempaan, laukkaa oikeaan


Muokkailin näitä kuvia hyvillä mielin eilen ja päätin, että pyrin nyt loppuviikon aikana saamaan teille postauksen ulos. Liitin kuvat postaukseen ja huomasin, että valitsin tosi pienen kuvamäärän, pitkästä aikaa. Sitten aloin katselemaan niitä tarkemmin ja tajusin, että tässähän näkee mukavasti, miten tykkään työskennellä..

Oikealle on tosi mukavaa työstää ravia ja se on paljon helpompaa, Istun itse paremmin ravissa oikealle ja poni on huomattavasti helpompi saada taipumaan oikealle. Toissa päiväinen ratsastus oli myös harvinaisen ihana kokemus ja sain kehuja meidän menosta todella monelta ihmiseltä. Hämmennyin miltein, mutta kieltämättä ponikin tuntui pitkästä aikaa menohalukkaalle ja otti avut vastaan paremmin kuin hyvin.



Vasempaan kierrokseen näemme kuvissa vain laukkaa, koska vasen laukka on Pennille helpompi ja mukavampi. Oikeaan kierrokseen se menee ihan kierossa, peräpää täysin sisäpuolella ja tähän nyt olenkin kiinnittänyt huimasti huomiota ja koen, että hommakin alkaa jo sujumaan hiukan paremmin. Vasemmalle poikitusta tapahtuu myös, mutta mittakaava on huimasti pienempi. Kenties mulla on vasemmalle jotenkin parempi ulko-ohja laukassa.. Ravi ei meinaan sitten taas oikein onnistu tähän suuntaan. Poni ei taivu vasemmalle mielestäni yhtä hyvin tai sitten se kulkee hitusen lapa edellä, jolloin apujen ratsastaminen on aika mahdotonta.

Okei, kyllä me jumahdettiin pariin otteeseen. Ei olekaan hetkeen ollut tuollaista...

Aloinkin oikein pohtimaan sitä, että kumpi suunta mulle itselleni on hankalampi. Olen aiemmin aina todennut, että oikea kierros on ihan väärä kierrossuunta ja se pitäisi kieltää lailla, mutta en tiedä olenko nyt enää täysin samaa mieltä asiasta. Pitäisi nyt silti varmaan treenata sitä laukkaa oikealle ja ravia vasemmalle, eikä puksuttaa mukavuusalueella.

Vaikka eilen päätinkin poistua sieltä ja ratsastin itsenäisesti Been radan... Ilmeisesti tajutakseni,etten edes muistanut sitä oikein.



Penni oli eilen silti vieläkin tosi hyvä ratsastaa ja menohalukas! Siitä kuoriutui taas laukanodottaja, koska ravipyynnöistäkin hypähti eteenpäin. En osannut enää vain istua ponin selässä kun se ravasi niin energisesti eteenpäin. Hölskyin varmasti menemään kuin heinämies, mutta onneksi menin itsenäisesti ja ihmiset näkivät toissapäiväiset työskentelyt.

Tänään meillä on ohjelmassa jonkin sortin hyppyjä ja huomenna osaavampi kuski saa mennä testailemaan pohkeenväistöä, etuosa uraa seuraten. Tai muutenkin haluan, että ponin kyytiin hyppää taas joku, joka oikeasti osaa. Penni on aina noiden päivien jälkeen niin super ihana, että pitäisi ymmärtää varmaan pitää sillä vapaa päiväkin jossakin vaiheessa. Onneksi nämä pari ratsastuspäivää eivät ole olleet niin rankkoja, että välttämättä niiden takia nyt pitäisi hidastaa.

On se kuitenkin eri asia vetää poni hikeen kuin hyvään fiilikseen.


4 kommenttia:

  1. Wau!! Te ootte kyllä selkeesti kehittyny ihan huomattavasti tässä melko lyhyen ajan sisään! Todella kivan näköistä teidän meno ainakin näin kuvien perusteella ja on muuten hienoja kuviakin taas kerran! Ja pakko vielä sanoa, että mahtava juttu tuo instagram tili :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot kiitokset kehuista <3 Ihana kuulla tälläistä mielipidettä! Mä tossa itseasiassa mietin, että pitäskö tehä pieni katsaus muutaman kuukauden päähän kuvien merkeissä... Tai kenties ihan alkuajoista asti... Hmm :D Ja kiitos kuvaajalle eli Nealle räpsyistä :)

      Poista
  2. Kiva, kun Pennikin on nykyään instagramissa! Tosi kiva seurata teidän elämää sieltäkin. Jokatapauksessa todella kiva postaus ja ihania kuvia! Niin kuin Suvikin tuossa mainitsi niin hurjasti ootte kehittyneet nyt lyhyen ajan sisällä! Penni näyttää niin mukavalta ratsastaa ja jokseenkin menohaluiselta, mitä silloin, kun aloin seurailemaan sun blogia aktiivisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivista tässä on, että onneksi poni ei ainoastaan näytä menohalukkaalta vaan se myös oli! Mutta kiitoksia tuhannesti, lämmittää mieltä tälläiset kommentit :)

      Poista